Synttärifanfaari edelleen. Lupsu sai upean pelastusliivin, joka koeajettiin jo. Selässä kätevä kantokahva. Kiitos taas Iitalaisille! Pettu pelkäsi pentua 5kk, joka oli sitä parikymmentä senttiä korkeampi ja monta kiloa jyhkeämpi. Oikein häntä surkeana roikkui ja omiksia piti räyhäten puolustaa. Heti meni helpommin kun omikset häippäsivät näkyvistä. Namia tuli, rapsujakin, nuuskia piti ja olla kainalossa.
Höppä pudotti itseltään tietämättään invalidipisteet pois, ne viimeisetkin. Käytiin lähimetsässä seikkailemassa, ensin heppapolulla, sitten jyrkkelikössä. Mistä ei omis tietä löytänyt, sen löysi koira, ja toisin päin. Ainoa hankaluus oli kuusenoksien yli hyppäämisessä; polulle kaatuneet puutkaan eivät tehneet pienintäkään ongelmaa. Molemmat oltiin lenkin jälkeen hikisiä ja erittäin tyytyväisiä. Lupsu on selkeästi aivojumpan puutteessa.
Kommentit